Juha Kostiainen vastaväittelijänä

Yksilöt nousevat ratkaisevaan asemaan kunnallispolitiikassa

KTM Mirja Laurosen yrittäjyyden väitöskirjan ”Yrittäjämäinen elinkeinopolitiikka. Kolmevaiheinen, diskurssianalyyttinen tarkastelu kunnan elinkeinopolitiikan roolista ja tehtävistä” tarkastustilaisuus pidettiin 28.2.2009 Jyväskylän Seminaarinmäellä. Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Kostiainen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Matti Koiranen.

Kunnan suhde valtioon, markkinoihin ja yhteiskuntaan on voimakkaassa muutoksessa. Kunnalliset päättäjät ovat suurien haasteiden edessä. Heidän olisi kyettävä tarkastelemaan nykyisyyttä, näkemään muutokset ja niiden suunnat, uhat ja mahdollisuudet, luomaan yhteinen tahtotila arvoiksi ja valitsemaan keinot halutun tulevaisuuden tekemiseksi. Tämä edellyttää tietoa, osaamista, luovuutta ja innovaatioita. Kysymys on uusista asenteista ja tavoista nähdä kehitys ja siihen vaikuttavat voimat. Kysymys on myös oman organisaation roolin ymmärtämisestä osana kehitystä.

Mirja Lauronen tarkastelee tutkimuksessaan suomalaisen kunnan elinkeinopolitiikkaa. Hän pohtii myös, mitä tapahtuu, kun kunnan rooli ja yrittäjyys kohtaavat.

Kunnan elinkeinopolitiikalle on tullut uusia haasteita ja se on saanut keskeisen aseman kunnan tehtäväkentässä.
- Kunta toimii elinkeinopolitiikassa mahdollistajan roolissa. Tämä edellyttää kunnalta aktiivista toimintaa yrittäjyyden edistämisessä, yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä ja yritysten uudistumisen tukemisessa. Tulevaisuudessa innovaatiotoiminnasta muodostuu keskeinen kuntien selviytymisen mahdollisuus. Tällöin on saatava yksityisten yritysten innovaatiokapasiteetti käyttöön, Lauronen toteaa.

- Tutkimuksessa keskeiseksi nousi yrittäjämäinen yksilö, aktiivinen, omaehtoinen toimija. Tilanteessa, jossa koko demokratiajärjestelmä on muuttumassa, enemmistön demokratia ei enää kanna. Tulevaisuudessa yksilön rooli vahvistuu. Yhä enenevässä määrin yksilöiden ryhmät, vähemmistöt, näyttävät käyttävän valtaa. On oletettavaa, että kunnan poliittis-hallinnollinen rakenne demokratian kantajana muuntuu, Lauronen ennakoi.

Lauronen näkee, että elinkeinopolitiikka saa laajennetun roolin kunnissa. Se etsii sijaansa kunnan tehtäväkentässä kuntaorganisaation asettuessa itse elinkeinopolitiikan kohteeksi. Tuloksena syntyy yrittäjämäinen elinkeinopolitiikka, joka tähtää kohti yritysmäistä kuntaorganisaatiota ja yrittäjämäistä poliittis-hallinnollista organisaatiota.

Laurosen tutkimus avaa kunnallisen elinkeinopolitiikan kehityspolun tulevaisuuksien tutkimuksen näkökulmaan. Tutkimus mallintaa ja toteuttaa uuden tavan hahmottaa kunnallista päätöksentekoa. Se tarjoaa tieteen avuksi käytännön ongelmaan ja tulevaisuuksien tutkimuksen menetelmän päätöksenteon työkaluksi.

Highlights 2008

Tässä pientä katsausta edellisestä vuodesta 2008, Tampere-painotukselle luonnollisesti. Globaalisti keskustelua hallitsivat finanssikriisi, joka peitti alleen jo aikaisemmin alkaneen talouden laskusuhdanteen, ja ilmastonmuutos, jonka hidastamisen suhteen EU näytti kiitettävästi esimerkkiä. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli jo keväällä huolestunut maailmantalouden tilasta, mutta silloin hän ei saanut ymmärrystä näkemyksilleen. Niinistö taas ei harrasta ”mitäs minä sanoin” -tyyppistä jaarittelua, joten toivottavasti valtavirrasta riippumatonta pohdiskelua kuullaan häneltä jatkossakin. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa odotukset kohdistuvat Jan Vapaavuoreen, joka on saanut eri osapuolet vahvaan yhteisrintamaan suuria rakennusliikkeitä myöten, sekä omaan poikaamme Oras Tynkkyseen, joka ei pelkää heittäytyä asiapohjaiseen debattiin missään olosuhteissa tai tilanteissa.

Pitkäaikaisena kokoomusaktiivina on ilo todeta, että tämä poliittinen vuosi oli meidän. Jyrki Katainen on todellakin uudistanut tapaa tehdä politiikkaa ja Stubbin mukaantulon myötä uusi tyyli on vain vahvistunut. Suurista kaupungeista vain Tampere jäi kunnallisvaaleissa paitsi puolueen nosteesta. Pääsyylliseksi on leimattu Aluejärjestön väistyvä puheenjohtaja Seppo Kovala, vaikka täytyy muistaa, että Riitta Koskinen johti valtuuston voimaryhmää (XL) ja Timo P. Nieminen oli pormestarina. Oleellista olikin, että XL menestyi ja sai tamperelaisten luottamuksen ja että Kokoomuksen ryhmä uudistui huomattavasti nuorten ja nuorehkojen osaajien noustessa valtuustoon. Harri Airaksinen, Leena Kostiainen, Ilkka Sasi, Sanna Ojanen, Sofia Vikman ja Anna-Kaisa Ikonen ja kumppanit ovat suurten haasteiden edessä kuntatalouden heikentyessä ja tamperelaisten vaatimusten kasvaessa. Tässä tilanteessa kannattaa hyödyntää täysimääräisesti myös yhteiskumppanien osaaminen, sitä nimittäin riittää kun katsoo listaa Pauli Välimäki, Irene Roivainen, Marco Roth, Perttu Pesä, Timo Hanhilahti ja niin edespäin.

Vaaleista huolimatta vuoden valovoimaisin yhteiskunnallinen tapahtuma oli vuoden 1918 tapahtumiin palaava ja anteeksiantoa etsivä Sovinnon päivä kulkueineen ja kuvaelmineen. Tuottaja Mikko Närhi ja käsikirjoittaja Timo Malmi ovat palkintonsa ansainneet. Oli järisyttävää osallistua kulkueeseen punakaartin päällikön Hugo Salmelan roolissa ja kokea kymmenien tuhansien läsnäolo ja erittäin harras tunnelma.

Tiederintamalla Tampere Club keräsi taas maailman johtavat tutkijat keskustelemaan demokratiakysymyksistä, erityisteemanaan demokratian suhde sosiaalisiin innovaatioihin. Klubimme jäsen Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhapalkinnon ja näin klubissa on jo kolme nobelistia, kaksi aikaisempaa taloustieteen puolelta. Yliopistokeskustelun painopiste oli kysymyksessä ollako säätiöyliopisto vaiko ei. Tampereen teknillinen yliopisto on ryhdikkäästi päättänyt olla, Tampereen ylipisto ei sen sijaan kyennyt analyyttiseen keskusteluun asiasta. Ehdotimme yhdessä professori Markku Sotaraudan kanssa TTY:n, Tampereen Yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhdistämistä FISTiski (Finnish University of Society and Technology) ja Aalto-yliopiston reipasta haastamista. Vastaanotto oli kylmä, mutta tyrmäävä. Sotaraudan kanssa teimme myös Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnalle selvityksen Metropoleista ja yleissivistyksestä, mikä oli oikein innostavaa, eikä vastaanotossakaan ollut valittamista.

Henkilökohtaisella rintamalla oli myös monenlaista tapahtumaa. Tarmo Pipatin opastuksella pääsin sisään telemark-hiihdon saloihin ja uuden harrastuksen alkuun. Kanootti sai kyytiä Kaukajärvellä ja kaikenlaista tuli luettuakin. Kari Enqvistin Monimutkaisuus avaa hienosti ydinfysiikan viimeisimmät tutkimustulokset, joskin lievä tieteisusko hieman häiritsee, kun taas Paul Austerin Sattumuksia Brooklynissa kertoo upeasti ihmiselämän yllätyksellisyydestä. Perhekuviot muotoutuivat myös uuteen uskoon ja vuoden alusta työpaikka vaihtuu YIT:stä Sitraan. Seitsemän ja puoli vuotta YIT:llä antoivat tilaisuuden oppia valtavasti kansainvälisen pörssiyhtiön strategisesta suunnittelusta, kehitystoiminnasta sekä viestinnässä. Upeita kollegoja jään kaipaamaan, mutta SITRAn myötä palaan takaisin innovaatioiden ja uuden luomisen maailmaan, joka minulle luontevaa toimintaympäristöä.

Kiitos kaikille ystäville, tovereille, kollegoille ja yhteistyökumppaneille kiinnostavasta vuodesta!

Sovinnon päivä sai merkittävät kulttuuripalkinnot

22.12.2008   Yksi vuoden 2008 merkittävistä kulttuuritapahtumista on Sovinnon päivä -tapahtuma huhtikuun 6. päivänä.  Päivä koostui sovinnon kulkueesta ja Päivä Tampereella -kuvaelmista. Kulkueessa nykypäivän kaupunkilaiset, mukana poliittiset johtajat ja viranhaltijat, esittivät vastaavia henkilöitä 90 vuoden takaa, juuri niinä kansakunnan kohtalon kuukusina. Uusia poliittisia näkökumpia haluttiin korostaa mm. siten, että moni 2000-luvun porvallisista johtajista esitti 1918-vuoden punaisia ja vastaavasti vasemmistopuolueiden edustajia oli historian valkoisten joukoissa. Punaisten joukkoja Tampereen puolustuksessa johtanutta ja siiinä menehtynyttä Hugo Salmelaa esitti Juha Kostiainen. Kuvaelmissa esitettiin historiasta tuttuja tamperelaisia tuskan ja taistelun hetkiä. Taustalla olivat Juhan pitkäaikaiset ystävät, tuottajana Mikko Närhi (kulkueessa Verneri Lehtimäki) ja käsikirjoittajana Timo Malmi (kulkueessa Eduard Ausfeld.

Tapahtuma sai  mm.  Pirkanmaan taitetoimikunnan kunniamaininnan ja Tampereen kaupungin vuoden 2008 kultuuriteko-palkinnon.

HTT, DI Juha Kostiainen on nimitetty Sitran toimialajohtajaksi

 
25.11.2008  DI, HT Juha Kostiainen on nimitetty Sitran Energiaohjelman toimialajohtajaksi vuoden 2009 alusta alkaen. Hänen vastuualueenaan ohjelmassa on rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus. Kostiainen siirtyy Energiaohjelmaan YIT Oyj:n viestintä- ja kehitysjohtajan tehtävästä.
 
- Toimialani asiat ovat juuri näinä ilmastonmuutoksen aikoina ajankohtaisia, sanoo Juha Kostiainen.
- On erittäin mielenkiintoista siirtyä Sitran kaltaiseen kehittämisorganisaatioon, jossa luodaan ja haetaan uusia ratkaisuja Suomen tulevaisuudelle ja jossa on vahva yhteiskunnallinen tehtävä.
 
SITRA, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto on perustettu vuonna 1967 itsenäisen Suomen täyttäessä 50 vuotta.  Sitran perustamisesta on päätetty lailla.
Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.
 
Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kilpailukyvyn parantamisessa. Suurten muutosten aikaansaamiseksi ohjelma kokoaa kumppaneita käytännönläheiseen yhteistyöhön.
 
Nykyistä energiakehitystä vauhdittavien toimien ohessa ohjelma keskittyy hankkeisiin, jotka tähtäävät rakennetun ympäristön energiatehokkuuden hyppäyksittäisiin parannuksiin. Tuomalla uusia näkökulmia energiankulutuksen voimakkaaseen tehostumiseen ohjelma pyrkii haastamaan tavanomaista kehitystä. Tällaisia näkökulmia voivat esimerkiksi olla kiinteistöjen muuntuminen energiantuottajiksi ja asuinalueiden kehittyminen energiaomavaraisiksi vyöhykkeiksi.
 
Muita keskeisiä näkökulmia ovat esimerkiksi:
- korjausrakentajien innostaminen energiatalkoisiin (mm. peruskorjausten, omatoimikorjausten ja kuluttajien energiaa säästävien ratkaisujen kautta),
- kuntasektorin nostaminen keskipisteeseen keskeisenä mahdollistajana,
palveluyritysten motivoiminen energiapalveluiden tarjoajiksi kuluttajille.
- Rohkeita avauksia ja toimenpide-ehdotuksia
- Energiaohjelma kannustaa toimenpiteillään yrityksiä, yksilöitä ja kuntia ottamaan rohkeasti aloitteen omiin käsiinsä sekä vaatimaan yhteiskunnalta selkeät puitteet, joiden sisällä ne voivat vapaaehtoisesti toteuttaa energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet

Juha Kostiainen kuuluu Naisten pankin ohjausryhmään

12.11.2008  Naisten Pankki laajentaa toimintansa Tampereelle, jonne perustetaan ensimmäinen alueellinen Naisten Pankki. Naisten Pankki on rahasto, joka kerää varoja kehitysmaiden naisten aseman parantamiseksi. Vuorineuvos Kari Neilimo on valittu Naisten Pankin Tampereen alueellisen ohjausryhmän puheenjohtajaksi. - Kehitysmaiden naisten ja lasten auttaminen on erittäin tärkeää. Se on yksi parhaista tavoista luoda hyvinvointia, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta maailmaan. Haluan omalta osaltani olla mukana tällaisessa toiminnassa. Naisten Pankki on hyvä tapa luoda sosiaalista hyvinvointia maailmaan, toteaa Neilimo.
Naisten Pankki on vaikuttajanaisten ja Kirkon Ulkomaanavun perustama rahasto, jonka avulla parannetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon mahdollisuuksia. Naisten Pankki rahoittaa muun muassa pienlainoja, ammattikoulutusta, työkalujen ja materiaalien hankintaa ja muuta yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa.
Naisten Pankilla on tällä hetkellä 260 osakasta. Osakkeita on myyty 413 ja lahjoituksia on kertynyt yhteensä 560 000 euron verran.
Nyt perustettava Tampereen alueellinen Naisten Pankki toimii paikallisesti Pirkanmaan alueella. Toiminnan kohderyhmänä ovat erityisesti yritykset.
 
Tampereen yrittäjänaisten puheenjohtaja Sointu Lanki toimii alueellisen ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Muut jäsenet ovat lääketieteen tohtori Riitta Alaja, pastori, toimittaja Hilkka Olkinuora, toimitusjohtaja Mervi Juutilainen, tuomiorovasti Olli Hallikainen, säätiön asiamies Simo Lahtinen, elinkeinojohtaja Kari Kankaala, pääkonsuli Jaakko Harjula, kehitysjohtaja Juha Kostiainen, sijoitusjohtaja Ritva Tiainen ja vakuutusmeklari Kirsti Toikka.

Entisten nuorten rock elää

Rock on rajatonta Kostiaisen perheessä. Jussi Raittinen on suuri suosikki, livenä ja levyllä. Entisten nuorten sävellahja -konsertti Tampere-talossa syyskuussa 2008 sai Jussi Raittisen ja Juha Kostiaisen muistelemaan pitkään menneitä aikoja ja niiden ylivoimaista hohtoa. Molemmat ovat levyttäneet ainakin 1990-luvulla. Juha muistuttaa kuitenkin kaikkia ja kaikkialla, että kaiken pohjana on blues, tuoreita blues-terveisiä voi lähettää vaikka Brian Setzerille ja kotimaassa Pepe Ahlqvistille, Heikki Silvennoiselle ja Niko Ahvoselle.

Juha Kostiainen puhujana Tampere Clubin demokratia ja innovaatio -seminaarissa 5.9.2008

...katso luentokalvot..

Juha Kostiainen rakennusteollisuuden kansainvälinen järjestön, EIC:n hallitukseen

26.6.2008 -  Viestintä- ja kehitysjohtaja Juha Kostiainen YIT-Yhtymästä on nimitetty 16.5.2008 Milanossa, Italiassa, pidetyssä eurooppalaisen vientiurakoitsijoiden järjestön kokouksessa EIC:n (European International Contractors) hallituksen uudeksi jäseneksi vuosiksi 2008-2009. Kostiainen seuraa tehtävässä tanskalaista virkaveljeään Ebbe Iverseniä (Per Aarsleff A/S), Suomen jakaessa yhdessä Tanskan kanssa kaksivuotiskausin EIC:n hallituksen jäsenyyttä. Samassa kokouksessa valittiin EIC:lle uudeksi puheenjohtajaksi ranskalainen Mr. Michael Démarre (COLA/SEFI). EIC on riippumaton, Saksaan rekisteröity yhdistys, joka edustaa Euroopan rakennusteollisuuden etuja rakentamista koskevissa kansainvälisissä kysymyksissä tarjoten jäsenilleen siihen sopivan keskustelufoorumin.

Aamulehti tulevaisuussemaarissa- Anu Ala-Korpela 21.5.2008

Nokkela kaupunki kuunteleekin asukkaitaan
Menestysresepti: "Reseptiä ei ole, kaupunki uudistakoot itsensä"

Luova kaupunki on, ah, niin vanhanaikaista! Älykäs kaupunki - aivan mennyttä tavaraa. Tulevaisuuden kaupungin pitääkin olla nokkela.

- Nokkela kaupunki on notkeuden ja sitkeyden pyttipannu, luonnehtivat professori Markku Sotarauta ja dosentti Juha Kostiainen. Kaupungin menestyksen pitää perustua pitkäjännitteisyyteen, sitkeyteen ja kykyyn muutoksiin. Nämä visiot tulivat esiin kansanedustaja Marja Tiuran johtamassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin seminaarissa keskiviikkona Tampereella. Nokkela kaupunki -iskusanan juju onkin kuitenkin siinä, että se kritisoi itseään.

Kaupunkien kehittämisestä parin vuoden välein vaihtuvien iskusanojen avulla tulisi luopua. Kaupunkien kykyä uudistaa itse itseään tulee vahvistaa. - Hyväksytään, että saatettaisiin itse oikeasti tietää, mitä tarvitaan, Kostiainen sanoo.
Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että erilaisten kansalaisten osallistumista parannettaisiin voimakkaasti. Se olisi demokratiaa. Sieltä tulisivat innovaatiot.
Nokkela kaupunki on oppiva ja luova, mutta myös särmikäs.

Tyylikäs taantuma

Kostiainen ja Sotarauta puhuvat Kostiaisen ja Sotaraudan mukaan metropolien merkitys kasvaa kaikkialla. Kaupunkien väkiluku kasvaa.
Vauraus syntyy yhä enemmän kaupungeissa. On syntymässä Etelä-Suomen verkostokaupunki.
- Pohjanmaalla ladossakin voi syntyä innovaatio. Mutta yhä enemmän ne vaativat monialaista, pitkäjänteistä osaamista ja tiimien työskentelyä, Kostiainen sanoo. Siis sellaista, jota on kaupungeissa.
Etelä-Suomen metropoli tarkoittaisi työssäkäynti- tai asuinaluetta, joka pystyy tarjoamaan kahdelle ihmiselle, siis pariskunnalle, kiinnostavat työmarkkinat.
Väestökehityksen ennusteen mukaan Tampere kuuluu alueeseen, jossa väestö lisääntyy yli kymmenen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Muodostuu Tampere-Helsinki-kasvukäytävä. Niille alueille, joista väestö hupenee miehet tarjoavat tyylikkään taantuman strategian.

Seminaarin perusteella kaupungin menestyksellinen kehitys on samanlaista kuin ihmisen: on opittava tuntemaan itsensä. Juju on oma näkemys ja sen löytäminen, omaleimaisuuden ja omaperäisyyden vaaliminen.
Innostunut seminaari alkoi jo pohtia oman aivoriihen, Tampereen tulevaisuusvaliokunnan perustamista Tampereelle. Marja Tiura aikoo viedä asiaa eteenpäin.


Sotamaan ja Kostiaisen teesit

- Metropolien merkitys kasvaa kaikkialla. - On syntymässä Etelä-Suomen verkostokaupunki - Ei ole olemassa yhtä menestysreseptiä. - Yksittäisten projektien toteutuksesta itseuudistumisen kehittämiseen. - Nokkela kaupunki voi olla vastaus tulevaisuuden menestykseen.

Tapahtumassa Juha Kostiainen oli punapäällikkö Hugo Salmela,

Juha Kostiainen oli mukana: Päivä Tampereella 1918 –tapahtumaa kiitetään sotaterapian antamisesta

- Olemme tehneet historiaa. Ensimmäisen kerran vuoden 1918 –sodan eri osapuolet ovat marssineet yhteisrintamassa. On ollut kipeätä muistella ja katsella sodan kauhuja ja kaikkea sitä, mitä ihmisille tapahtui taistelujen aikana, sekä ennen sotatoimia ja sodan jälkeen, sanoi Päivä Tampereella 1918-tapahtuman käsikirjoittaja Timo Malmi tapahtuman päätöspuheessa 6.4.2008 - Lähes 20 000 kyynehtivää tamperelaista oli kanssamme. He avasivat sydämensä ja etsivät omia juuriaan. Ihmiset kertoivat esivanhempiensa erilaisista ratkaisuista ja syleilivät toisiaan. Tavoitteena on ollut lisätä tämän päivän tamperelaisten tietoa omasta taustastaan ja näin auttaa ymmärtämään nykypäivää. Menneisyyden kanssa voimme tehdä tilin vain olemalla rehellisiä ja yrittää ymmärtää myös toisen osapuolen yksittäisten ihmisten motiiveja. - Sunnuntana 6.4.2008 järjestetty tapahtuma aiheutti Tampereelle tunnevyöryn ja ennen näkemättömän halun keskustella paitsi vuoden 1918 tapahtumista niin myös historiasta yleensä, kertoo tuottaja Mikko Närhi. Järjestäjät ovat saaneet valtavan määrän valokuvia päivän tapahtumista ja erilaisia dokumentteja vuoden 1918 päivistä. Kiitosta on tullut > jopa vuosikymmenien paineiden terapeuttisesta purkamisesta. Kiitosta on tullut myös keskeisten tamperelaisten, kuten Kimmo Sasin, Mikko Alatalon, Marja Tiuran, Riitta Ollilan, Juha Kostiaisen, Pekka Paavolan, Minna Sirnön, Matti Heinivahon ja Lassi Saressalon näkyvävästä sitoutumisesta puna/valko-rooleissa. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Tampereen yliopiston Alumni ry. /Timo Malmi, kuvaelmien näytelmällisestä dramatisoinnista vastasi Teatteri Siperia ja tuotannosta Traff Finland Oy/Mikko Närhi.

18.3.2008 Vastaus valtioneuvostolle: Tampereen ylipistot uudelle, kehityksen kiertoradalle - Finland University of Society and Technology   

Kaikkien yliopistojen oikeudellinen asema muuttuu nykyistä itsenäisemmäksi vuoteen 2010 mennessä. Nyt valtion tilivirastoina toimivat yliopistot muuttuvat joko julkisoikeudellisiksi oikeushenkilöiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Tähän mennessä säätiömuodosta on päätetty ainoastaan pääkaupunkiseudun innovaatioyliopiston kohdalla. Työryhmä: Tampereen Yliopiston aluetieteen laitoksen professori Markku Sotarauta ja dosentti Juha Kostiainen  ovat kehittäneet mallin, jolla Tampereen pitäisi lähteä kehittämään omaa federaatioyliopistoaan

Teesit
Nostetaan kunnianhimotasoa ja lisätään voimaa toimintaan - yhdistetään
a) Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto federaatioyliopistoksi, joka esiintyy yhdellä nimellä mutta jossa on itsenäiset osiot (esim. Univ. of Cambridge ja Oxford, Univ. of California,  Imperial College London) tai
b) yhdistetään Tay, TTY ja Jyväskylän yliopisto federaatioyliopistoksi.

Tampere University of Society and Technology (TST) – Tampereen yhteiskunta- ja teknologiayliopisto
Finland University of Society and Technology (FiST) – jos Jyväskylä mukana (Suomen yhteiskunta- ja teknologiayliopisto)

Perustetaan näin syntyneen yliopiston vahvuusaloille tutkimuskeskuksia, jotka tavoittelevat johtavaa asemaa maailmassa. Yhteinen kauppakorkeakoulu, julkisen johtamisen keskus ja innovaatiotutkimuksen keskus yms.
Federaatioyliopiston taustalle perustetaan säätiö, jonka peruspääoma voi olla seuraavanlainen: Tampereen kaupunki 100 me + kehyskunnat 50 me + elinkeinoelämä 50 me + valtio 500 me
Tampereen kaupungin aloitteesta ja tuella Tampereella on kaksi yliopistoa. Nyt tarvitaan laajaa koalitiota nostamaan yliopistot seuraavalle tasolle. Näin ennakkoluulottomasti kaupunki toimi 50 vuotta sitten.
Merkittävä pääoman lisäys mahdollistaa uusien tiedekuntien perustamisen. Luonnontieteellinen tiedekunta vahvistaisi merkittävästi bioteknologian ja lääketieteen teknologian kehitystä Tampereen seudulla.
Uudelle yliopistolle valitaan rehtoriksi tiedemaailman tunteva ammattijohtaja ja hallitus muodostuu säätiön taustatahojen nimeämistä riippumattomista henkilöistä. Rehtori on vastuussa hallitukselle ja hänellä on laajat nimitysvaltuudet.

Yhdistetään yhteiskunnallinen ja teknologinen osaaminen - FiST:n toiminta perustuu sekä
a) erittäin vahvalle teknologia- ja yritysosaamiselle että
b) poikkeuksellisen vahvalle yhteiskunnalliselle osaamiselle.
FiST osoittaa, että ”innovaatioyliopisto” ei ole vain yrityksiä ja teknologiaa vaan myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja rakenteiden uudistamista varten. Lisäksi innovaatiotoiminnan painopiste on siirtymässä teknologian kehittämisestä  loppukäyttäjiä lähellä olevaksi palveluiden kehittämiseksi, jolloin tarvitaan teknologisen osaamisen ohella markkinoinnillista,  käyttäytymistieteellistä ja sosiologista osaamista. Paremmilla perusresursseilla voidaan turvat myös perustutkimuksen (ml. yhteiskuntatiede) vapaus, joka on kaiken tieteellisen toiminnan perusta.

Uudistukset tehdään opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien ehdoilla - FiST suunnitellaan ihmisten ehdoilla eli vahvuusalueille houkutellaan Suomen parhaat asiantuntijat ja merkittäviä kansainvälisen tason guruja erilaisiin rooleihin ja tämän jälkeen suunnitellaan rakenteet siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin tieteellistä tutkimusta ja koulutusta.

Kansainvälisiä opiskelijoita - FiST:n maisteriohjelmista valtaosa on kansainvälisiä ja tavoitteena TST vaihtoehdossa on n. 3500 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja FiST vaihtoehdossa 5000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa

Hyödyt
- Tampere saa vahvasti resurssoidun yliopiston, jolla on voimakas paikallinen tausta, tuki ja sitoutuminen, mutta joka silti on globaalilla tasolla uskottava ja vahva toimija
- Uusi yliopisto mahdollistaa poikkitieteellisyyden hyödyt ja avaa mahdollisuuksia rajapintainnovaatioille.
- Uusi yliopisto kiinnostaa opiskelijoita ja tutkijoita kansainvälisesti
- Suomeen syntyy Helsingille vahva vastapaino (missä muualla Suomessa tällaiselle olisi aidot edellytykset)
- Yhteiskuntatieteellinen osaaminen voidaan nostaa aidosti kansainväliselle tasolle
- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden myötä saadaan juurtuvaa työvoimaa sekä luodaan edellytyksiä kansainvälisten yritysten investoinneille (nyt niitä on vaikea saada, koska ei ole ”vapaata” työvoimaa.

Kaiken edellä esitetyn tavoitteena on vapauttaa ihmiset tekemään sitä mitä heidän pitäisikin tehdä eli tutkia, opettaa ja osallistua yhteiskunnalliseen kehittämiseen. Tämä toteutuu siten, että juostaan kerralla isompien rahojen perässä ja siirretään vastuuta resurssien hankkimisesta ruohonjuuritasolta myös yliopiston johtoon.

Mikä on vaihtoehto?
- Jatketaan niin kuin nytkin eli yliopistot jatkavat hyvien tulosten tuottamista olemattomilla resursseilla
- Eletään edelleen yliopistoissa kädestä suuhun; maksetaan vuokrat ja palkat ja etsitään kaikki muut resurssit pieninä paloina maailmalta
- Tehdään kaikki itse ilman riittävää avustavaa henkilökuntaa
- Tyydytään olemaan mukana kansainvälisissä kuvioissa ilman varsinaista johtavan aseman tavoittelua (onneksi poikkeuksia on jo nyt)

Professori Markku Sotarauta   +358 40 523 3517
Dosentti Juha Kostiainen + 358 400 721 475

------------------------------------------------------------------

Juha Kostiainen Kasvualue-seminaarissa 11.2.2008

Itseuudistuvan kaupunkiseudun ominaisuuksia

Miten jokin alue on itseuudistuva, mistä ja millaisten toimintojen seurauksena kaupunkiseutu voi olla itseuudistuva? Dosentti Juha Kostiainen listasi edellytyksiä ja periaatteita Jyväskylän seminaarissa.:
- Avoimuus uusille ulkopuolelta tuleville ideoille
- Avoimuus paikallisten yhteisöjen ja kuluttajakansalaisten tiedolle ja osaamiselle
- Uusien asioiden ja merkitysten löytäminen, eri suunnista tulevan tiedon yhdistäminen
- Uuden etsintään ja kokeiluihin investoiminen
- Neutraalien, useiden toimijoiden yhteisten keskusteluareenoiden organisoiminen
- Visioiden välillä oppiminen
- Yksilöille mahdollisuuksien antaminen kehitysprosessien johtajina verkostojen
koordinaattoreina ja uusien suuntien etsijöinä

Seminaarissa puhuivat myös ministeri Mauri Pekkarinen, Kauppakamarin tj. Uljas Valkeinen, Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Ilmasotakoulun johtaja, eversti Kari Salmi sekä alueellisia vaikuttajia.

10.12.2007 Juha Kostiainen - viestintä- ja kehitysjohtaja YIT Oyj; dosentti Tampereen yliopisto

Kaupunkien merkitys kasvaa, mutta syntyykö Tampereella läpimurtoinnovaatioita? 

Kaupungit ovat vanha keksintö, mutta niiden merkitys on silti voimakkaasti kasvamassa globalisoituvassa maailmassa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, kaupunkeihin ovat keskittyneet osaamispohjaisen talouden strategisesti tärkeät toiminnot kuten yliopistollinen tutkimus ja opetus, yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta sekä rahoitus ja monet muut asiantuntijapalvelut. Osaamispohjaisessa taloudessa kasvu syntyy kilpailusta ja innovaatioista ja varsinkin erilaiset läpimurtoinnovaatiot syntyvät kaupungeissa.   Kirjoitus on julkaistu Hatanpään lukion 50-vuotisjuhlajulkaisussa 2007.  lue koko kirjoitus

Juha Kostiainen ilmastomuutoksesta Kiinteistö- ja rakentamisfoorumissa 19.11.2007 Finlandia-talossa

On suosittava paikallisia materiaalikiertoja, jätteiden minimointia, alhaisia päästöjä ja omavaraisuutta

Juha Kostiainen puhui Kiinteistö- ja rakentamisfoorumissa energiatehokkuudesta ja ilmastonmuutoksesta.  Kostiainen esitti ei-motorisoidun ja joukkoliikenteen suosimista, palveluiden optimointia, sähköisiä palveluja, matalaenergiarakennuksia, maa-ja vesilämpöä, paikallista puhtaan veden ja ja jäteveden käsittelyä, tehokasta jätteenkeräystä, lajittelua  ja pienpolttoa (lämpö, kylmä, sähkö), lämpö- ja kylmäenergian varastointia suuriin kallioluoliin (lumi, jää, aurinkoenergia) sekä langatonta laajakaistaa ja digi-televisiota.  Lue koko esitys...

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) on osa Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitosta. Se on toimintojen ympärille organisoituva tutkimusryhmä.

Senten uusi julkaisu (marraskuu 2007) on dosentti Juha Kostiaisen tutkimustyö

Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen - Käsitteellistä perustaa etsimässä

lue julkaisu Senten sivuilta -    http://www.sjoki.uta.fi/sente/index_fi.php

Juha Kostiaisen kolumni 7.11.2007 Tampereen Tori-lehdessä

Frenckell lapsille ja nuorille

   Kaupunkikeskustan kehittämiseksi ollaan suunnittelemassa erityistä projektia. Komiteatyöskentelyn lisäksi tarvitaan konkreettisia ehdotuksia. Nopea tapa elävöittää keskustaa on hyödyntää keskeisiä tiloja muulloinkin kuin virka-aikana. Siksi ehdotankin, että nyt kaupungin omassa käytössä olevasta Frenckellin alueesta kehitetään lasten ja nuorten keskus, jossa tapahtuu aamuvarhaisesta iltamyöhään.
   Ydin syntyy päiväkodin, peruskoulun ja kansainvälisen koulun ympärille. Koulun yhteyteen kehitetään monipuolista aamu- ja iltapäivätoimintaa yhdessä urheiluseurojen, seurakuntien, taide- ja kulttuurialan järjestöjen ja oppilaitosten sekä alueella jo toimivan teatterin kanssa. Näin helpotetaan lasten yksinolo-ongelmaa sekä vähennetään tarvetta kuljettaa lapsia iltaisin harrastuksiin. Ympäristötietokeskus Moreenia tuo varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ympäristökasvatuksen näkökulman. Talvisia ulkoliikuntamahdollisuuksia parannetaan rakentamalla tyylikäs luistinrata kirjastotalon puistoon. Frenckelliin toteutetaan myös lapsille ja nuorille suunnattu kirjasto sekä erityinen musiikkikirjasto. Laadukkaat tietoverkot ovat itsestään selvyys. Musiikin ohella on hyvä huomioida myös kuvataiteet ja kädentaidot esimerkiksi kuvataidekoulutuksen ja käsityötilojen muodossa. Kellaritilojen avulla helpotetaan kroonista pulaa soittokämpistä. Alueelle sopii hyvin myös kaupallista toimintaa, esimerkiksi nettikahviloita ja terveellistä ruokaa tarjoavia ravintoloita. Kaupallisten toimintojen osalta painopiste on nuorissa yrittäjissä.  Näin myös yrittäjyyskasvatuksen näkökulma saadaan mukaan. Oleellista on luoda alueelle ja toiminnalle yhteinen arvopohja, joka perustuu yhteistyöhön, luottamukseen sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan. Paikassa pitää olla tekemisen meininki, se ei ole maleksimista varten. Paikan etuna on hyvä saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, jolloin nuorten on turvallista kulkea illallakin. Aivan keskeinen asia on paikan suunnittelu: siihen pitää kytkeä lapset ja nuoret mukaan esimerkiksi Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. Tässä on erinomainen mahdollisuus edistää osallistumista ja vaikuttamista. Tampereella on viime vuosina puhuttu paljon lasten asioista, nyt on näytön paikka.

Dosentti Juha Kostiainen marraskuussa 2007 julkaistussa kirjassa  ¨Reino- lämpimiä jalkoja ja ajatuksia”:

Reino-heimo elää pikkuasioiden yläpuolella

Mikä on tai missä on Reinojen salaisuus? Miksi ne ovat niin suosittuja? Miksi myös nuoret käyttävät niitä kasvavassa määrin? Sanalla sanoen mikä on Reinojen sielu tai markkinointijargonilla mikä on Reino-brändin ydin? Maailma muuttuu yhä nopeammin, väitetään. Muutoksen myötä myös markkinat muuttuvat. Tunnettu tanskalainen tulevaisuuden tutkija Rolf Jensen julkaisi jo kohta kymmenen vuotta sitten kiinnostavan Tarinayhteiskunta -nimisen kirjan (Dream Society), jossa hän väitti, että tulevaisuudessa ei enää markkinoida tai myydä perinteisiä tuotteita tai palveluita, vaan että syntyy erilaisia markkinoita, jotka liittyvät esimerkiksi huolenpitoon, seikkailuihin tai vakauteen ja pysyvyyden tunteeseen. Reinojen tapauksessa erityisesti pysyvyyden markkinat ovat kiinnostavia. Laittamalla Reinot jalkaan, tuntuu, että aika pysähtyy ja että tilanne on täydellisesti hallinnassa. Ammattiyhdistysliikkeen termein Reinot tarjoavat siis muutosturvaa. Turvallisuutta jatkuvaa muutosta vastaan. Pätkätöiden, uusperheiden, irtosuhteiden, telaketjufeministien ja militanttien vegaanien ristipaineessa on helpottavaa vetää Reinot jalkaansa ja siirtyä pikkuasioiden kuten globalisaation yläpuolelle. Reinot siis pysäyttävät ajan ja antavat miehelle mahdollisuuden tarkastella maailmaa kokonaisvaltaisesti ja kiirehtimättä. Tässä tilassa myös luovuus sikiää ja melkein rohkenisin olettaa, että tunnetun (varmaankin liittyy nimeen) psykologin Mihail Csikszentmihalyi mainostamaan flow-tilaan pääsee parhaiten Reinojen avulla.  Osta kirja kirjakapasta!  Pelkästään Kostiaisen artikkelin voit lukea tästä:

Tampereen yliopiston kaupunkien strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen Kuntalehdessä 10.10.2007

Viihtyvyys ja asuminen ratkaisevat kaupungin menestymisen

 Suomalaisten kaupunkien on juostava kovaa pysyäkseen mukana yhä kovemmaksi käyneessä kaupunkien kilpailussa. Asumisen, viihtyvyyden ja kaupungin monipuolisuuden merkitys kasvaa. Asiantuntijoilla on huoli siitä, että Paras-hanke ei tuo kaupungeille riittäviä sysäyksiä uudistua vahvemmiksi. – Toiseksi paras ei ole erityisen kiinnostavaa, Kostiainen selittää nykyajan kovaa logiikkaa. - Absoluuttista johtajuutta korostava kehitys vaatii kaupungeilta strategista valintaa: haetaanko monipuolisuutta vai keskitytäänkö tietylle toimialalle. Etenkin pienille ja keskisuurille kaupungeille kyse on myös voimavaroista: mihin kaupungin ja seudun voimat riittävät?  Lue koko Kuntalehden artikkeli, toimittajana Hannu Taavitsainen.

Pääsevätkö suomalaiset kaupungit luovuusradalle?

Kuntalehden haastattelemat asiantuntijat; Tampereen yliopiston kaupunkien strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen, Sisäministeriön aluekeskusohjelman erikoistutkija Janne Antikainen ja Tampereen kaupungin vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa arvioivat, että Suomesta ei valitettavasti löydy rohkeita askeleita ottavia kaupunkiseutuja. Monin paikoin kuitenkin pinnistellään ja muutamat ovat jo lähtötelineissä päästäkseen kilpajuoksuun kohti luovaa kaupunkia:
- Helsingin seutu on aktivoitunut: Helsinki on luonut mm. Forum Virium -toimijaklusterin, Espoo kehittää asumista ja Vantaa on ryhtynyt tietoisesti hyödyntämään lentokenttää.
- Tampere otti hyödyt mm. osaamiskeskusohjelmasta ja eTampere- ja Luova Tampere -hankkeesta, hakee uutta kehittämissuuntaa välivaiheen jälkeen.
- Oulun nousu 1980- ja 1990-luvulla oli häikäisevä, nyt haasteena on kansainvälistyä ja nousta luovaksi kaupungiksi, joka on kaupunkistrategian pääsuunta.
- Turku on alisuoriutuja, jolla on runsaasti mahdollisuuksia. Pystyykö kaupunkiseutu ottamaan mahdollisuutensa käyttöön kulttuuripääkaupunkihankkeen avulla?
- Jyväskylä otti 1990-luvulla aloitteen käsiinsä ja nousi lamasta, hakee tällä hetkellä uutta vaihetta strategisen kuntaliitoksen avulla.
- Seinäjoki on onnistunut uudistumaan ja ottamaan myös rytmimusiikin avuksi luovuuden vahvistamisessa ja ohittanut kiinnostavuudessa Vaasan.
- Hämeenlinna on alkanut nousta, ”vanha kuningas” on selvästi piristynyt ja noussut kiinnostavaksi kaupungiksi mm. Verkatehdas-konseptin avulla.
- Kuusamo on hyvä esimerkki siitä, että syrjäisenä pidetty pikkukaupunki voi ottaa tosissaan uudistumisen ja luovan kaupungin haasteet.
- Kemi on esimerkki siitä, kuinka vaikeaa vahvojen peruskuntien piirittämän pikkukaupungin kehittämistyö on: yhteistyö valtakunnan rajan yli käy helpommin kuin naapurikuntien kanssa.
 
HANNU TAAVITSAINEN

Aamulehti Aki Taponen 4.10.07 Uutisjuttu Kostiaisen liikennenvisiosta

Oikorata veisi valtaosan myrkkyvaunuista keskustasta (Tampereen)

Visiot: Viinikan ratapiha ja Tampellan alueen ratapohja vapautuisivat rakentamiseen.
Jos Tampereen eteläpuolelle rakennettaisiin läntinen oikorata ja Viinikan ratapiha siirrettäisiin kauemmaksi, vaarallisten aineiden junakuljetukset kaupungin keskustassa vähentyisivät neljäsosaan nykyisestä. Näin arvioi VR:n Tampereen ohjauspalvelukeskuksen päällikkö Juha Sairanen.
Tampereen keskustan läpi kulkee junakyydillä nykyisin keskimäärin noin 50 säiliövaunua vuorokaudessa. Niissä kuljetetaan enimmäkseen happoja ja palavia nesteitä.
Oikoradan ja ratapihan siirron jälkeen keskustan kautta jäisivät kulkemaan enää Jyväskylän-suunnan tavarajunat. Tampereen keskustan läpi kulkevien säiliövaunujen määrä putoaisi neljäsosaan nykyisestä.
Pirkanmaan liitto on alkanut selvittää Tampereen läntisen oikoradan linjausta ja tarvetta tulevaisuuden maakuntakaavoitusta varten. Samanlainen esiselvitys on käynnistetty myös Viinikan järjestelyratapihan siirrosta Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän rajalle.
Projektijohtaja Pertti Fagerlund Pirkanmaan liitosta sanoo, että oikorataselvityksen lähtökohtana ovat tavaraliikenteen tarpeet. Läntinen oikorata irtaantuisi pääradasta Kuljun eteläpuolelta, ylittäisi Rajasalmen ja liittyisi Pohjanmaan-rataan Ylöjärvellä.
- Yksi iso ongelma on se, voidaanko Porin rata kytkeä oikorataan, Fagerlund sanoo.
Tulevaisuuden hahmotelmissa Viinikan järjestelyratapiha siirrettäisiin Sääksjärven ja Kuljun väliselle alueelle Tampereen-Pirkkalan tulevan logistiikkakeskuksen eteläpuolelle.
Vuosikymmenten päästä mahdollisesti toteutuvat ratahankkeet pitää Fagerlundin mukaan selvittää nyt, koska muuten niiden tarvitsemat alueet rakentuvat umpeen. -Lentoasemalle pikaratikalla-
YIT:n kehitysjohtajan Juha Kostiaisen mielestä oikoradan pitäisi kulkea mahdollisimman lähellä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Tällöin henkilöliikenteen tarvitsema liittymä ei vaatisi suurta investointia.
Kostiaisen suunnitelmissa Tampereen keskustasta pääsisi lentoasemalle pikaratikalla, joka kulkisi valtaosan matkastaan rautatieverkossa.
- Tampereen kannalta on erittäin tärkeää, ettei lentokenttä jää paitsioon, Kostiainen perustelee. -Ranta-Tampella ei jäisi radan taakse-
Oikorata antaisi samalla mahdollisuuden kerätä rullalle Tampereen asemalta pohjoiseen menevän rautatien alkupää.
- Olisihan se hassua, että jos rantaväylä menee pitkään tunneliin, niin rata jäisi paikalleen asuinalueen väliin. Rata-alueen tonttimaista valtio saisi rahaa, jolla ratahankkeita rahoitettaisiin, Kostiainen sanoo.
Viinikan ratapiha kannattaa Kostiaisen mielestä siirtää Pirkkalan lentokentän lentomelualueelle. Silloin Ratahallintokeskuksen omistama nykyinen ratapiha vapautuisi toimisto-, teollisuus- ja asuntorakentamiseen.
- Kenenkään mielestä ei varmaan ole järkevää, että Tampereen keskusta on 30 vuoden kuluttua ratapihaa, Kostiainen kehottaa pohtimaan.

14.9.2007 Wisa Majamaan, Juha Kostiaisen ja Matti Kurosen konferenssipaperi

'Residential housing based on consumer's lifestyles'

Australiassa 'Academic at University of Melbourne'

lue esitys

Kostiainen kaupunkiseutujen kehityksestä Catellan seminaarissa - Väestö kasvaa mutta yrityksiä ei synny Tampereelle

Tampere on menestynyt erityisesti terveysteknologiayritysten työntekijöiden määrän kasvattamisessa, vuodesta 200 vuoteen 2006 kasvu on ollut 50 %.  Myös väestön kasvu on Tampereelle suurta. Yrittäjien määrä kasvaa Tampereella hitaasti, vuosien 1996-2004 yrittäjien määrä on lisääntynyt 1,3 %, samalla Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä kasvu on yli 20 %. Työpaikat syntyvät siis suuriin yrityksiin. Kostiaisen mukaan Tampereen vahvuudet ovat: Voimakas panostus osaamisperustaan, strategiset toimialat kasvussa, erittäin hyvä imago kotimaassa ja monipuolinen koulutustarjonta
Haasteita ovat asumisen kehittäminen, kansainvälistyminen, kehittämis- ja elinkeinopolitiikan suunta sekä yrittäjyyden lisääminen.     lue pp-sivut

Juha Kostiainen Helsingin Sanomien NYT-liitteessä ja videolla 25.5.2007: Vaarallinen ajatukseni

Juha Kostiainen visioi paikalliseen kiertoon perustuvia sissiyhteisöjä, jotka ovat energia- ja materiaaliomavaraisia. Useimmat ratkaisut ovat jo lähes täällä: biokaasu, led-tekniikka ja tuulivoima. Nyt tarvitaan parempaa suunnittelua.  Haastattelu on osa Demos Helsinki toimintaa, Demos Helsinki on kolmannella sektorilla toimiva tutkimusorganisaatio eli ajatushautomo. Demos Helsingin tavoite on lisätä kansalaisten, kuluttajien ja yksilöiden valtaa instituutioihin, joiden alaisina he elävät, työskentelevät ja kuluttavat. Demoksen toiminta on ideologista mutta puoluepoliittisesti ehdottoman riippumatonta. Sen toiminta on yleishyödyllistä ja yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvointia edistävää. Demoksen harjoittama tutkimus ja sen tulokset ovat avoimia kaikille.

Katso Kostiaisen video: www.2040.fi

Kostiaisen Think tank – ajatuspaja pohti Tampereen seudun liikenneratkaisuja

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeätä, että meillä on useita alueita, pääkaupunkiseudun lisäksi, jotka voivat omilla alueillaan kilpailla globaalisti. Usein keskustelussa esiintyvä väite, että Suomeen ei mahdu kuin yksi merkittävä keskus, ei tutkimuksen valossa ole kestävä. Pirkanmaa on liikenteellisesti sijoittunut paikkaan, jossa sillä on hyvä mahdollisuus auttaa tasaamaan Helsingin metropolialueen kasvun ongelmia. Samalla Pirkanmaalle pitää hakea omia vahvuuksia, joilla voidaan kilpailla globaaleilla markkinoilla. Valtiovallan pitää auttaa tarvittavan infrastruktuurin luomisessa ja ylläpitämisessä tasapuolisesti eri alueilla, eikä keskittyä liikaa metropolialueen kasvun tukemiseen. Juha Kostiainen kokosi joukon asiantuntijoita miettimään Tampereen seudulle tärkeitä liikenneratkaisuja, yhtenä heistä Tero Jokilehto. Ideat ovat pääasiassa jo olleet esillä, mutta tärkeää on saada ne ratkaistua kokonaisuutena, vaikka ne sijoittuisivat ajallisesti pitkällekin välille. Ajatukset on toimitettu eteenpäin mm. uudelle hallitukselle Pirkanmaa toimii tavara- ja henkilöliikenteen kauttakulkupaikkana suurelle osalle Suomea. Pirkanmaan tärkeimmät hankkeet palvelevat paikallisen elinkeinoelämän lisäksi myös koko valtakunnan liikennevirtoja. Ranta-Tampellan tunneli: Ranta-Tampellan tunneli palvelee erityisesti paikallisliikennettä, mutta sillä on merkitystä myös Tampereen läpikulkuliikenteelle. Tunneliratkaisu mahdollistaa kestävää kehitystä tukevan ratkaisun asunto- ja liikerakentamisessa. Hanke on kustannustehokas. VTT:n tutkimuksen mukaan kuntien ja valtion sijoitukset palautuvat puolitoistakertaisena. Asuntorakentamisen ansiosta valtion mahdollinen sijoitus palautuisi tutkimuksen mukaan veroina ja veroluonteisina maksuina seitsemänkertaisena takaisin, jos valtion osuus olisi kustannuksista kolmekymmentä prosenttia. Lentokenttä: Tampere-Pirkkalan lentokenttä on liikennemääriltään nopeasti kehittyvä kenttä. Se on sijainniltaan erinomainen sekä henkilö- että rahtiliikenteen tarpeisiin. Kiireellisin ratkaistava asia on kakkosterminaalin tilojen saneeraus, joka on kustannuksiltaan pieni. Tältä osin kustannukset jäävät todennäköisesti alle kolmen miljoonan euron. Valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskohde on niin kutsuttu CLX hanke, jolla yritetään kehittää kenttää erityisesti rahtiliikennettä palvelevaksi. Rahtiliikenteen osalta tavoitteena on saada kentälle lisää seisontatilaa sekä varastotiloja. Suurimpia koneita varten kiitorataa pitää myös pidentää. Kenttää on helppo kehittää myös tilauslentoliikenteen tarpeisiin. Tampere-Pirkkalan kenttä on halvin ratkaisu vähentää Helsinki-Vantaan ruuhkia rahtiliikenteen lisäksi myös henkilöliikenteessä, koska se on huomattavasti pienimmillä investoinneilla kuin uuden suurkentän rakentaminen saatavissa reilun tunnin junamatkan päähän pääkaupunkiseudusta. Lisäksi se on esimerkiksi Jyväskylän, Seinäjoen ja Porin suunnilta tuleville matkustajille huomattavasti lähempänä kuin metropolialueella oleva kenttä. Mainittu kakkosterminaalin saneeraus pitää saada tehtyä viimeistään 2008 ja rahtiliikenteen tarvitsemat rakennustyöt on saatava käyntiin tulevalla hallituskaudella. Lentokentän kehittäminen on tarpeen myös siksi, että Tamperetta mielellään jätetään sivuun, johon viittaa mm. Finnairin päätös olla siirtämättä matkatavaroita toisten yhtiöiden koneisiin. Tampereen ratapihan siirto: Tampereen ratapihan siirtoon tulee varautua. Pirkkalaan kehittyvä logistiikka-alue tulee olemaan valtakunnallisesti merkittävä kohde. Se pystyy yhdistämään tie-, lento- ja rautatieliikenteen yhteen paikkaan. Lisäksi alue voi toimia useiden satamien ”tausta-alueena”. Alueelta pääsee hyvin esimerkiksi Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun, Rauman ja Porin satamiin. Ratapihan siirron kustannuksista merkittävä osa on mahdollista saada suoraan vapautuvasta rakennusmaasta. Lisäksi tulee veroista ja veronluonteisista maksuista saatavat hyödyt valtiolle ja kunnille. Logistiikka-alue on jo rakenteilla, joten nopeilla ratkaisuilla ratapihan siirrosta saavutetaan parhaat hyödyt kaikille. Riihimäen kolmioraide Riihimäen kolmioraide toteutuessaan mahdollistaa Kouvolan ja Tampereen suuntien välisen suoran liikenteen. Tällä hetkellä tämä palvelee erityisesti tavaraliikennettä, mutta se mahdollistaa myös suoran henkilöliikenteen. Tulevaisuudessa pitäisikin selvittää esimerkiksi Oulu-Tampere-Lahti-Pietari henkilöliikenteen kannattavuus, koska se avaisi uusia mahdollisuuksia muun muassa matkailun osalta. Yleissuunnitelma kolmioradasta on valmistumassa kesällä 2007. Hanke kuuluu teemapakettiin ”Rautateiden tavaraliikenteen edistäminen läntisessä Suomessa”. Hankkeen kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa ja se on tällä hetkellä riippuvainen perusradanpidon lisärahoituksesta. Koska hankkeella on myös muita kuin tavaraliikenteen kehittämiseen liittyviä etuja, pitäisi hanketta kiirehtiä. Pääradan oikaisu Tulevaisuudessa ajankohtainen hanke on pääradan oikaisu Tampereen länsipuolelta. Rata kulkisi alustavien kaavailujen mukaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta Ylöjärvelle, jossa se liittyisi takaisin nykyiseen rataverkkoon. Hankkeen etuina tulevaisuudessa on nopeammat yhteydet pääkaupunkiseudulta pohjoiseen, tavaraliikenteen siirtyminen pois Tampereen keskustasta ja tästä johtuva meluhaittojen pienentyminen sekä lisäkapasiteetin saaminen paikallisjunaliikenteelle. Samalla parantuisivat merkittävästi lentokentän yhteydet. Koska Pirkanmaa kehittyy tällä hetkellä nopeasti ja rakentaminen on vilkasta, niin hankkeen suunnittelutyö pitäisi saada alkuun mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan tehdä pitkänajan maankäyttövaraus tälle hankkeelle. Uhkana on muutoin, että mahdolliset raidelinjat tulee rakennettua täyteen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hanke on järkevää toteuttaa aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen. Radan sijoittamista on oheisessa kuvassa iltapuhteinaan pohtinut Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Mikko Järvi.